torstai 7. syyskuuta 2017

BH Indi missikisoissa

Niin paljon on ollut tapahtumaa, mutta blogi on jäänyt päivittämättä, tunnin kirjoitussessio on tuntunut ylivoimaiselta.


Tottiksessa treenattiin tunnetilaa ja unohdettiin BH kokeen alla oikeastaan kaikki muu tokoilu. Eihän meidän pitänyt edes tänä vuonna BH -koetta suorittaa, mutta koira nyt oli aika valmis, niin ajattelin, että turha sitä kai säästelemäänkään, käydään tekemässä alta pois.


BH -koe suoritettiin 13.8 Kouvolassa, tuomarina Tiina Puustinen. Indi meni ekana paikallaoloon. Ilmoittautumisessa ja paikkikseen viedessä tuntui tosi hyvältä; aktiiviselta ja rennolta. Paikallaolossa ei mitään moittimista, nopea maahanmeno ja sivulle nousu, siitä erinomainen. Talven aikana työstetään vielä hieman kontaktia ohjaajaan, että ei katsoisi suorittavaa koiraa missään välissä.


Kytkettynä seuraaminen meni ihan ok, toinen vasemman täyskäännös ei hyvä, teki vanhan virheen eli istahti käännöksessä. Henkilöryhmässä ei huomautettavaa, paitsi ei ekalla pysähdyksellä istunut. Korjasin tilanteen kiertämällä yhden henkilön ja sillä istui, ei tarvittu lisäkäskyjä. Vapaana seuraaminen meni muuten myös ihan ok, paitsi vasemman täyskäännöksissä sama virhe kuin kytkettynä seuraamisessa. Pientä viilattavaa siis vielä, yleensähän noi täykkärit on meillä tosi näyttäviä. Talvella jatketaan kaavion opettelua ja ylläpidetään oikeaa fiilistä ja virettä noiden teknisten viilausten lisäksi. Seuraamisista kuitenkin molemmista erinomainen.


Liikkeestä istumaan jättö oli hyvä, kerran katsoi oikealle. Makuulle jätön teki tapansa mukaan salamana, siinä ei vilkuilua, kävelin tietoisesti vähän ylipitkän matkan. Nopea luoksetulo, ihan hieman vino edessä, nopea sivulle siirtymä. Näistä erinomainen. Kiitosta sateli omasta ohjaamisesta ja meitä käytettiin esimerkkinä siitä, millaiselta kilpailusuorituksen ja -ohjaamisen kuuluu näyttää. Heh. Ja mainintana myös päivän paras tottis, vaikka BH - koe ei olekaan mikään kilpailu. Kyllä tuollaiset kommentit mieltä lämmittää, vaikka itse ei ajattele, että oltaisiin vielä lähimainkaan sillä tasolla, miltä minun perfektionistinen näkemykseni edellyttää. Mutta olin ihan tyytyväinen koiraan ja itsekin olen selvästi kehittynyt ohjaajana kilpailusuoritusten osalta.


Kaupunkiosuudessa ei mitään kummallista ollut. Niinpä Indi saa jatkossa käyttää nimensä edessä tunnusta BH.


Tokotauko jatkui vielä noin viikon-pari BH kokeen jälkeen, kun oli niin paljon menoja ja muita treenejä. Nyt ollaan taas palattu treenien pariin. Ruututreeni oli aika kamalaa, kysyin viisaammilta neuvoja mitä ihmettä tekisin, kun tuntui, etten millään saanut koiraa hoksaamaan ruudun ideaa ihan täysin. Näyttämällä ei toiminut, ja kosketusalustakin aiheutti lopulta nuuskimista ja hidastelua varsinkin sellaisella pohjalla, jossa alusta ei heti hyppää silmään. Päädyin lopulta siihen, että treenataan oikeaan kohtaan menemistä eri suunnista ihan läheltä. Jos menee väärään kohtaan, käyn korjaamassa joka kerta. Se vaikuttaisi nyt alkaneen tuottaa tulosta, toivottavasti sama suuntaus jatkuu ja saataisiin vihdoin tuo ruutu sellaiseksi, että voi sanoa sen oikeasti osaavan sen. Sain myös hyviä vinkkejä suuntaamiseen ja nyt saan koiran helpommin pois katsekontaktista. Merkin kierrot se on tehnyt, mutta toivoisin niihinkin vielä vauhtia lisää. Näitä varmaan pääsee purkamaan kun nuorten tokoringin treenit taas jatkuvat huomenna.


Nouto vaikuttaa ihan hyvältä, luovutuksen ote on parantunut tosi paljon. Siinä ei oikeastaan ole enää mitään valittamista. Kovassa vauhdissa palautusasento saattaa edessä olla hieman vino 650g kapulalla, joten sitä työstetään nyt. Kevyemmällä tokokapulalla menee hienosti koko noudon. Ohjatun noudon suuntia olen kokeillut pari kertaa, osasin arvata, että se tuskin tulee olemaan Indille vaikeaa. Se lukee niin tarkasti käsimerkit, että ei ole kertaakaan edes yrittänyt mennä väärään suuntaan. Tuo ruutu nyt melkein on eniten kesken tokon avoimen luokan liikkeistä. Katsotaan milloin sitten päästään taas kokeeseen.


Agilityssä on mennyt nyt oikein kivasti. Treenit tuntuu sujuvammilta ja pystytään treenaamaan rataa, vaikka panostetaan edelleenkin pätkien hiomiseen. Puomi-keinu erottelua täytyisi käydä tehotreenaamassa, samoin putki-A/ putki-puomi erottelut vaativat työstöä, onneksi niitä on melkein joka treeniradalla nyt ollutkin. Indi valitsee mieluummin putket kuin kontaktit.. Se irtoaa hyvin, reagoi hyvin rytmityksiin jne. Uskoisin, että ensi vuonna ollaan siinä pisteessä, että voi alkaa ottaa virallisia startteja alle. Kepeillä oli jossain treenissä ongelmia, mutta lihaskalvokäsittelyn jälkeen ongelmat katosivat ja kepit ovat nyt sujuneet hienosti. Vaikeimpiin sisäänmenokulmiin tarvitaan vielä työstöä.


Hakutreeneissä tulin lopulta siihen tulokseen, että ainakin osasyynä treenien takkuiluun oli sitten kuitenkin palkkauksen vaihtaminen ruokaan. Vaikka Indi on ahne, ruoka ei ollut sille riittävä hakupalkka. Ehdittiin tehdä noin 7 treeniä, kunnes koira alkoi tehdä sitä, että se ei lähtenyt pistoille. Laitoin sen ensin apujen käytön piikkiin, että meni epävarmaksi kun odotti niitä silloinkin kun niitä ei käytetty. Varmasti osittain johtui siitäkin, mutta suurin syy oli tuo palkkaus. Vaihdettiin takaisin palloon, ja muutamassa treenissä tilanne korjaantui huomattavasti. Edelleen tulee lähetyksiä, joissa se ei lähde ensimmäisellä käskyllä etsimään, tai irtoaa metrin päähän ja vasta seuraavalla käskyllä lähtee. Tätä nyt työstetään sillä, että kaikki ukot ovat valmiina ja pallo palkkana. Ajattelin loppusyksyn panostaa mieluummin pistojen laatuun kuin määrään, eli treenit pidetään lyhyinä. Edellispäivän treeneissä tuli kolme hyvää pistoa, ja yksi huono eli teki tuon pysähdyksen (kakkospistolla). Pyysin takaisin vierelle ja lähetin uudestaan, kun en halua sitä siihenkään opettaa, että aina lähetyksen jälkeen tulee lisäkäsky jos ei heti lähde. Myös ilmaisu tuolla pistolla oli aivan paska, ei irronnut haukkua, vain pöhinää. Se oli ihmetellyt täysin maantasossa peitteen alla kokonaan piilossa ollutta ukkoa, eli epävarmuuden vuoksi ei ilmaissut. Kolmospistolle sitten varasti. Maalimieskäytöskään ei ole hyvää nyt, vaan se on levoton ja tökkii, siksi ruokapalkka olisi ollut parempi, mutta sitä ei näköjään voi käyttää. Tätä vähän pohdittiin treenikavereiden kanssa, että miten sitä nyt voisi purkaa. Hetkellisesti kävi mielessä kun sitä kakkospiston 'ilmaisua' kuuntelin, että ei helvetti, antaa olla koko paska laji. Mitään ei osata ja vie kaiken ajankin. No ne ajatukset selätin saman tien, mutta ärsyttää tuollainen takkuilu. Nyt aletaan sitten rakentaa sitä maalimieskäytöstä uudelleen ilmaisutreeneissä, samoin kuin ilmaisuja itsessään pitää saada paremmaksi. Musta tuntuu, että se ei edes usko maalimiesten kieltoja, ja osittain se naaman tökkiminen on sitä sen mielistelyä, mutta hyvä että muillakin ryhmässä on ilmaisutreeneille tarvetta, niin pääsen itse näkemään ja puuttumaan siihen mitä siellä piiloilla oikein tapahtuu. Sillä on myös ollut vapaa asento ilmaistessa haukun laadun takia, ja päätin siihenkin tulevan muutoksen, jatkossa on pysyttävä makuulla, että jää se härvääminen ja piilon ympärillä kiertelyt ja hyppimiset pois. Testasin kotona, eikä se tuottanut haukun laatuun mitään ongelmaa... Tätä työstetään ilmaisutreeneissä erikseen. Ilmaisuthan on muutenkin pidetty vielä lyhyinä, mutta talven aikana pitää saada niihin varmuus ja kesto rakennettua.

Seuraavassa treenissä oli ajatus, että tehdään muistikuva ukkojen lähtemisestä alueelle, viedään koira pois, ja otetaan pienen tauon jälkeen valmiille ukoille, suorapalkkauksella.. Lauantaina on ilmaisutreeni kentällä ja sunnuntaina pitkästa aikaa eri porukalla (huipputyyppien) hakutreeni. Pitää vähän pureskella näitä ongelmia siellä, kun kaikki ovat kokeneita harrastajia niin vois tulla jotain toisenlaisiakin ideoita ja ajatuksia.


Paimennustreeneissä ollaan käyty aktiivisesti ja kisatalkoitakin on ollut. Paraisten kisoissa oltiin lähtövarikolla ja tolpalla. Se oli tosi hyvää kokemusta koiralle, Indi sai selvästi varmuutta tulla uhkaavia eläimiä kohti ja oppi sen, että suhinasta saa käyttää enemmän voimaa jos eläin ei liiku muuten. Treeneissä hakukaaret ovat pääsääntöisesti auenneet, nyt treenataan nostossa ja tuonnissa kuuntelua ja se on kyllä vaikeeta... Sillä on niin vahva tahto tasapainottaa lauma itse. Pillikäskyt ovat myös työn alla. Eilen käytiin Kotikoskella treenaamassa ensimmäistä kertaa. Indi jätti ekat hakukaaret vajaaksi, ja sain neuvoja millä saan sen menemään tasapainosta mieluummin yli oman liikkeen avulla. Lisäksi katsottiin sisäflänkkejä, sain neuvoja miten pystyn treenaamaan koiran etäisyyttä lampaisiin. Toisella kierroksella hakukaari oli tosi hyvä. Poispäinajoa pitäisi tehdä paljon pellon päästä päähän ilman flänkkikäskyjä, ja käyttää flänkkikäskyjä siinä ainoastaan kunnon käännöksiin. Muutenkin mun kannattaa enemmän auttaa koiraa esimerkiksi suuntien kanssa, ei tarvitse kuin hieman esim. kallistaa vartaloa niissä tilanteissa ja omalla sijainnilla voi tehdä paljon. Ihan hyvä treeni siis ja koira kuunteli tosi hyvin suuntakäskyjä nyt. Indi on ilmoitettu nuorten mestaruuskisoihin, menee syteen tai saveen. Ainakin saadaan kokemusta, ja tuo nyt on ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun pystyy nuorten ikäsarjaan osallistumaan noissa karkeloissa.

Summa summarum, arki on nyt treenien osalta niin kiireistä, että tuntuu, että ei ehditä edes tokoilemaan niin paljon kuin haluttaisiin. Varmaan marraskuu vielä treenataan täysipainoisesti ja sitten pidetään treenitaukoa, paimennuksesta ainakin pari kuukautta, yritän siihen samaan taukoon laittaa myös ainakin kuukauden tauon hakuun ja agilityyn. Reilu pari viikkoa joulukuussa olemme matkoillakin, silloin ei mitään treenata niin siitä olisi hyvä aloittaa tauko.



Missikisoissakin käytiin. Tein taustatutkimusta koiranetistä ja sen perusteella ajattelin, että uskallan kyseiselle tuomarille viedä, vaikka olikin suomalainen. Se laatuarvostelu siis saatiin, mitä odotinkin. En viitsinyt ihan randomisti kelle vaan viedä, halusin nähdä koiranetistä millainen arvostelulinja tuomarilla on, ja se tieto on saatavilla vain niistä tuomareista, jotka ovat ennenkin Suomessa arvostelleet. Indi oli käyttöluokan ainoa narttu. Tuomari Pirjo Aaltonen antoi seuraavan arvostelun:

Selvän sukupuolileiman omaava narttu. Oikeat mittasuhteet ja luuston vahvuus, kapealinjainen pää, kapea kuono. Hieman epäsymmetriset korvat, voimakkaammin kulmautunut takaa kuin edestä. Hyvä runko. Liikkuu takakorkeasti, turhan jyrkkä lantio, sivuliikkeessä taka-askel jää lyhyeksi. Ahtaat takaliikkeet, hyvät etuliikkeet. KÄY H.


Liikkeet eivät päässeet oikeuksiinsa ja kun kotona käytiin fillarilenkillä, niin aika kauan kesti lämmetä normaaliraville, oletettavasti takapäässä on edelleen kalvokireyksiä (seuraava käsittelyaika on jo varattu). Tosin paimentavalle koiralle nyt on aika luontaistakin liikkua ravissa matalana mitä tuohon takakorkeaan liikkumistapaan tulee... Pääasia, että ei tartte enää näyttelyihin mennä, ei jää valionarvot siitä kiinni. Ravatkoon ne näyttelyissä meidänkin edestä, jotka ei koiranetin perusteella muuta harrastakaan kuin kehissä pyörimistä. ;)


Hitin kanssa ollaan lähinnä ylläpidetty tottista, esteitä ei olla treenattu. Muistutellaan ne sitten, jos joskus vielä päästään kokeeseen. Pääsääntöisesti Hitin jäljestys on mennyt ihan hyvin, ruokaa on jäljellä pätkittäin. Nyt seuraavana pitäisi jatkaa esineilmaisujen parissa, kunhan vain saisin välineet ja aikaa paloitella takapihalla lojuvat kepit jälkikepeiksi niin päästäisiin piilottelemaan niitä metsään. Esineruutuakin pitäisi taas päästä treenaamaan, kun vaan ehtii.


Tedillekin kuuluu hyvää. Trocoxil -lääkitys toimii hyvin, kankeutta tai liikkumisen haluttomuutta ei ole ollut. Eilen annoin kolmannen lääkkeen ja kuukauden päästä saa neljännen. Yksi pilleri kerran kuussa ei ole kovin paha kun se kerran toimii noin hyvin, toistaiseksi.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Kikkailua

Yhtä ja toista kuuluupi.

Indin kanssa käytiin taas tottisepiksissä viime perjantaina. Indi oli ekana paikallaolossa. Kaikki odottelut, paikkikseen viemiset ja sieltä pois hakeminen meni tosi hyvin, koira oli aktiivinen ja iloinen. Omalle vuorolle lähtiessä odotti hyvin aktiivisena ja kontaktissa, mutta tuomarin aloituslupaan reagoi käymällä maassa ennen kuin annoin seuraamiskäskyn. Tästä pieni bortsuneiti sitten ahdistui. Kontakti pysyi kaavion ajan jne, mutta en tykkää tuollaisesta seuraamisesta, kun koira tuntuu jalkaa vasten erilaiselta kuin oikeasti aktiivisena ollessaan. Luoksetulo on kyllä meidän bravuuri, tosi näyttävä. Treenasin vielä "kokeen" jälkeen noutoa ja eteenmenon, sitten oli ihan normaali oma itsensä. Noita koemaisia treenejä olisi ollut vielä yksi jäljellä, mutta siihen ei osallistuta. Keskityn nyt hetkeksi tekemään pelkästään nostattavia, nopeita ja hauskoja treenejä ja opetan vietin noston käskystä, että voin sitä tarvittaessa käyttää, jos koira vetää itsensä omaan kuplaan. Ehdottomasti parasta oli kuitenkin se, että sirun luenta onnistui tuomarin toimesta ilman mitään ongelmia. Vielä talvella Indi pelkäsi samaa miestä ja -tilannetta niin paljon, että yritti purra sirunlukijaa. Noita on treenattu aika paljon ja käsikosketuksen opettaminen on auttanut tarkastuksissa, pääkin tietty kasvanut. Tuli ainakin sellainen olo, että voin taas itse luottaa koiraan ilman kuumotuksia paskahalvauksista. :) BH koekin on jo katsottu, käydään tekemässä se seuraavaksi alta pois...

Pieni videokooste treenistä löytyy https://www.youtube.com/watch?v=jsGjDulfWSY&t=49s

Haku on aiheuttanut nyt vähän harmaita hiuksia. Meillä oli peräkkäin monta täydellisyyttä hipovaa treeniä. Indillä käytettiin useampi treeni erilaisia apuja sekä suorien että laatikkopistojen hiomiseksi. Katsoin meidän treenivihkosta, niin oli ehtinyt tulla 5 treeniä, joissa yli 50% pistoista oli jonkin avun kanssa. No nyt kahtena viimeisenä treeninä on sitten käynyt niin, että koira tekee hyvän piston valmiille maalimiehelle, mutta tyhjistä pistoista se on sitä mieltä, että ei tarvi mennä. Saattaa edetä 10 metriä ja pysähtyä tai ottaa poikkitallauksen, ja kun en anna ottaa, niin sitten se vaan pysähtelee. Olen lähettänyt sen aina siitä kohdasta syvemmälle, mihin stoppaa. Onneksi se on tyhjän jälkeen tehnyt tuota joillain löydöilläkin, niin olen voinut viedä sen melkein piilolle asti, ja koira on huomannut, että kyllä sinne kannattaa mennä... Malttia en ole menettänyt, vaan ihan nätisti ohjannut. Mietin syitä tähän käytökseen, ja tuumasin sitten, että: A. Se on nyt epävarma koska odottaa niitä apuja. B. Minulla on liikaa auktoriteettia plus luultavasti koira lukee jostain ohjaajan käytöksestä, että ohjaaja tietää, että siellä ei ole ukkoa. C. Koska nartut... Maalimiesmotivaatiosta en usko, eikä treenikaveritkaan uskoneet, olevan kiinni. Tässä nyt sitten treenataan taas tovi ilman apuja. Ja risteily täytyy opettaa myös. On tää kyllä yhtä kikkailua. Jotain kun saa kuntoon, niin toisaalla taannutaan. Onneksi ei ole rullakoira, niin ei noissa tilanteissa vahingossakaan opi valeita. Treenit jatkuu...

Paimennuksessa käytiin kokeilemassa Liedossa yhdellä päivällä ykkösten rataa. Hakukaarelle oli melkeinpä pakko lähettää oikealle, kun lampailla oli kova veto vasemmalle. Jouduttiin odottamaan vuoroa siinä tuomarin vieressä vielä ylimääräistä, kun ensimmäinen meille tuotu ryhmä juoksi pitkin peltoa eikä asettunut ollenkaan, joten lauma vaihdettiin. Keskellä peltoa oli vanhoja paskakasoja, jotka katkaisivat näköyhteyden. Siihen Indi sitten pysähtyi kun näköyhteys katkesi, kiersi sitten kasan eteen ja kesti aikansa, että näki taas lampaat. Ei kuitenkaan suostunut tekemään oikeaa kaarta loppuun, vaan leikkasi vasemman kautta. Poispäinajo oli kiemurtelua ja ekan portin jälkeen kuljetuksissa leikkasi ainakin kerran. Toisen portin jälkeen toisen kerran, siinä kohden en enää jaksanut välittää, kun lampaat lähti juoksemaan ja koira lähti väärälle flänkille. Ajattelin, että olkoot. Häkitys meni hyvin, mutta häkistä poisottoon loppui sitten pisteet. Laitoin koiran häkin takaosaan maahan, yksi iso uuhi kääntyi vasten ja koira menetti siinä voimaa. Ei uskaltanut purra, yritin toista kauttakin antaa koittaa puskea niitä irti, mutta lampaat oli junttautuneet häkin reunaa vasten. Kannustuksesta yritti vähän käydä nappaamassa ilmaa kääntyneen lampaan edessä, mutta lammas huomasi tilaisuutensa tulleen. Niinpä sitten lopulta menin häkkiin auttamaan koiran tuon jukuri-uuhen ja aidan väliin. Nuori koira, eikä vielä ole tarpeeksi itsevarmuutta tuollaisiin tilanteisiin. Lisäksi tuo oli ensimmäinen kerta vieraassa paikassa ja vierailla lampailla. Pisteitä tais kertyä hurjat 16.  Opettavainen kokemus kuitenkin. Kotimatkalla pähkäilin, että jätetään väliin ne kisat, mitä olin aiemmin suunnitellut. Kumpikaan meistä ei osaa poispäinajoa suoraan, hakukaaret tarvitsevat varmuutta, suuntakäskyissä koira tekee virheitä ja itsevarmuuttakin tarvitaan vielä. Joten mieluummin keskitytään nyt vaan treenaamaan ja käydään kisoissa vaan talkoilemassa ja hakemassa kokemusta sitä kautta. Jatketaan kisaamista sitten, kun varmuutta on tullut lisää. Onhan se tämän vuoden kisatavoite paimennuksessa jo saavutettu.

Kasvattipäivillä Indi pääsi kokeilemaan nautapaimennusta. Ihan lupaavalta vaikutti, vaikka aluksi jännitti. Niille kyllä uskallettiin sanoa, varmaan liinastakin sai tukea. Tekee ihan hyvää sen itsevarmuudelle.

Tokoa ollaan treenattu myös aktiivisesti, mutta nyt tuon tunnetilatreenin ajaksi vähennän sitäkin ja mietin tarkemmin mitä treenataan ja miten paljon. Lähinnä ollaan keskitytty tiettyihin liikkeisiin. Ruutu on sujunut aika hyvin, samoin merkin kierto. Tosin erottelutreenissä saattaa välillä kiertokäskyllä hakea ruutuun. Varmuutta siis tarvitaan vielä. Noutokin on edistynyt aika kivasti. Vauhtiin olen tyytyväinen. Tällä hetkellä keskitytään pelkästään palautuksen ja kapulaan tarttumisen hiomiseen. Luovutuksen puruotekin on mennyt eteenpäin 650g kapulalla. Täytyy treenata sitä vielä tasapainokapulalla, kun sitä pitää oikeasti purra, että se pysyy suussa (laipat eri painoiset).
Jääviä olen tehnyt nyt vain merkin kiertojen tai namialustalta takaisin kutsujen yhteydessä. Istumiseen tarvitsee käsimerkin, mutta tekee kyllä tosi täpäkät ja hienot stopit. Tällä hetkellä en viitsi treenata niitä seuraamisessa ollenkaan, kun keskitytään nyt siihen fiilikseen ja siihen ei oikein vääristä asennoista nillittäminen sovi. Haetaan tuota käskyjen erottelua ja varmuutta muissa yhteyksissä sillä välin. Uskon, että hyödytään siitä, jos koira osaa suorittaa kaikki jäävät eri sijainneista ohjaajaan nähden ja eri nopeuksista.

Hitin kanssa jäljestelyt jatkuu. Se kulkee metsässäkin aika maavainuisesti ja hi-taas-ti, ettei vaan jää ruokaa mihinkään. Musta tuntuu, että Hitin kanssa voisi ehkä ensi vuonna ajatella JK1 ja JK2. Janan opettaminen jää ensi vuoteen. Voittajaan en usko, että tulee vauhti riittämään ja tuleehan sillä jossain vaiheessa ikäkin jo vastaan, mutta peltojäljelle voisi myös ajatella. Jos saan siitä varman jäljestäjän niin tyyli sopii paremmin pellolle kuin metsään. Tässä nyt edelleen vähennellään ruokaa jäljeltä ja silleen, aika alkuvaiheessa vielä ollaan.

Tedille ei kuulu hyvää. Sillä loppui juuri ab- kuuri, kun korvassa ollut reikä tulehtui. Rimadyliä on tarvittu myös lähes päivittäin nivelvaivoihin ja sovittiin lääkärin kanssa, että kokeillaan nyt seuraavaksi Trocoxilia. Toivottavasti se ja cartrofen auttaa, gabapentiiniä ei lääkäri suostunut vielä kirjoittamaan... sitä voisi myös vielä kokeilla, jos ei nuo kaksi edellä mainittua auta.. aloitetaan nyt näistä helpoista ratkaisuista, katsotaan saadaanko niistä apua vai pitääkö alkaa miettiä raskaampia päätöksiä.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Tottisepiksiä ja kuulumiset

Indin kanssa ollaan käyty tekemässä muutamat tottisepikset, jotta ollaan saatu vieraiden tuomareiden tarkastuksia ja treenejä vieraissa paikoissa. Ollaan tehty kaikissa BH kokeen liikkeitä.

30.6 Hämeenlinnassa, tuomarina Jani Heinilä.
Tein kaksi seuraamiskaaviota, jotta nähtiin missä mennään oikeasti. Kytkettynä seuraaminen oli tosi hyvä. Vapaana seuraamisen pitkällä suoralla parissa kohtaa vähän epävarmuutta, mm. pysähtyi seisomaan. Johtuu siitä, kun oltiin juuri treenattu kotona seuraamisesta seisomisia, ja videolta kun katsoin, niin se otti rytminmuutoksen käden heilahduksesta olettamansa käsimerkin ja pysähtyi sitten seisomaan. Eli treeniä tarvitsee vielä, että kestää ne 2 kaaviota putkeen.. muutenkin ilme pysyi ekassa kaaviossa parempana. Arvosanat kaikista muista liikkeistä erinomainen, vapaana seuruu erittäin hyvä. Kommenttien mukaan iloista, voimakasta, jopa aavistuksen röyhkeää tekemistä, joka on hyvä asia ja jota bortsuilla harvoin näkee. Palaute oli kaikin puolin todella hyvää ja käskettiin mennä viralliseen BH kokeeseen. Alla video treenistä.

https://youtu.be/gTFfan3DgMM



3.7 Käytiin omatoimisella porukalla tekemässä myös kisamaista. Ei ollut oikein hyvä treeni, Indi meni jostain kesken seuraamisen paineeseen. Sain sen kyllä vapautumaan ja toisella kierroksella oli ihan ok oma itsensä. Indillä oli tosin jo tässä treenissä juoksu, joten saattoi olla normaalia herkemmässä mielentilassa.

11.7 Hämeenlinnassa, tuomarina Jouni Nummela.
Indillä on edelleen juoksu, mutta saatiin silti osallistua viimeisenä. Tehtiin vain yksi seuraamiskaavio. Meidän suoritusvuorolle saatiin sadetta vaakatasasossa. Jo sivulla odottaessa parin siirtymistä paikallaoloon, Indi käänsi pään vinoon ja korvat luimuun kun pystyssä olevaan korvaan ja silmiin vihmoi suoraan vettä. Seuraamiskaavion pysyi ihan hyvin mukana. Sai erittäin hyvän, mutta kommenteissa toivottiin iloisempaa suoritusta. Videolta kun katsoin, niin korvat pysyi suorituksen ajan liimattuna niskaan, pää oli alhaalla ja häntä myös. Ei Indi koskaan töissä ollessa kanna häntää selkälinjan yläpuolella, mutta ylempänä ja rennompana kuitenkin kuin tässä harkassa ja korvat ja pää sillä on normaalisti pystyssä. Videolta kun vertasin 30.6 tehtyyn suoritukseen, niin olihan se aika eri näköistä. Selvästi kova sade haittasi koiraa, ei ollut kummallakaan meistä erityisen kivaa. Istumisen, maahanmenon ja luoksetulon teki lähes normaalisti, mutta istumisessakin näytti ihan reppanalta pää alhaalla, kun palasin luokse. Noista muista liikkeistä ja paikallaolosta sai erinomaisen. Täytyy tehdä tuollaisia tosi paskan kelin treenejä myös, paljon palkkaa vaan. Voi olla, että juoksukin vaikutti, että oli erityisen herkällä päällä tuon sateen suhteen.

Nyt ei olla treenattu jääviä seuraamisesta ollenkaan. Ne tuntuu olevan Indille tosi vaikeita erotella, vaikka käytän ihan selkeitä valmistelevia vihjeitä. Olen tehnyt nyt sitten niin, että lähetän koiraa esim merkin kiertoon tai namialustalle, ja palatessa sanon pysäytyskäskyn ilman apuja. Toivon, että tämä auttaa käskyjen erotteluun, kun on pakko alkaa oikeasti kuunnella. En viitsi nyt noita jääviä seuraamisessa treenata ennen kuin tuo sujuu. Täytyy ensin saada myös seuraamisesta itsestään nuo ilmaantuneet epävarmuudet pois. Yksi kisamainen treeni olisi vielä 21.7, teen sielläkin vain yhden kaavion.

Talvelle jää tottiksessa aika paljon treenattavaa, mutta Indi on nyt saanut ihan hyvää kokemusta ja sirun lukeminen tai vieraan ihmisen käsittely ei näyttäisi enää tuottavan ongelmia. Mun piti mennä BH kokeeseen vasta ensi keväällä, mutta Heinilä antoi niin hyvää palautetta, että ajattelin mennä jo tänä vuonna, syksyllä sitten. Pitää nyt vähän palautella fiilistä tuohon tekemiseen ja treenata muutama juttu kuntoon ennen sitä. Talvelle jää vielä estenoutojen opettelu ja käytännössä koko kisasetin hallinta.

Indin kanssa on treenattu paljon tokoa; tehotreenissä on nyt ollut ruutu, merkin kierto ja nouto. Lisäksi ollaan hinkattu ylempien luokkien kaukokäskyjen vaihtoja läheltä. Uskoisin, että tänä vuonna päästään vielä avoon, mutta en ole sen tarkemmin suunnittellut, ennen kuin koira tuntuu valmiilta siihen.

Haku on meillä edistynyt oikein kivasti. Ollaan treenattu umppareita jne. Ilmaisut on olleet monta treeniä peräkkäin hyvät. Pysähdyin jokin aika sitten miettimään Indin treenejä ja päätin vaihtaa pallopalkan ruokapalkkaan. Sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia. Palloista mentiin ylivireeseen, joten ruoka näyttää nyt toimivan paremmin. Indi on onneksi ahnekin. Meillä on ollut palkan vaihdon jälkeen useampi todella onnistunut treeni. Ollaan nyt päästy työstämään laatikkopistoja ja tyhjiä pistojakin. Uskoisin, että on ihan realistista suunnitella vuoden päähän ensimmäisiä hakukisoja.

Paimennus ja agility menee omalla painollaan. Ensi viikolla on paimennuskisakin Liedossa. Agility on nyt kesätauolla.

Hitin kanssa ollaan tehty vähän tottista, esineruutua ja ajettu useampi jälki. Olen pyrkinyt ehtiä muutaman jäljen viikossa ajamaan. Tällä hetkellä olen lomalla, joten pääsee useammin. Ehkä me ensi vuonna päästään sitten sinne jälkikokeeseen.


maanantai 5. kesäkuuta 2017

ALO1 Indi

Olin alun perin ajatellut, että joskus syksyllä sitten kisataan. Kuitenkin treenit olivat menneet sen verran hyvin, että mietin kisaamista jo aiemmin. Kun sitten luustokuvissa selvisi, että Indille käytetyissä lääkkeissä oli kaikissa doping- varoaika vain 7vrk, ja äkkilähdöissä oli tyrkyllä sopiva kisapaikka, niin päätettiin lähteä yrittämään. Ihan kiva oli lopulta saada suoritettua tuo kisa alta pois ennen juoksua, jonka pitäisi kohta alkaa. Nyt voidaan keskittyä avo/voi/evl liikkeisiin.

Viime viikolla treeneissä tuli ilmi tosi paljon treenattavaa nimenomaan mielentilan kannalta, mutta tehotreenistä oli kyllä hyötyä, kuten tämän illan kisatulos kertoo. Ihan vilpittömästi täytyy kiittää meidän treenikaveria, että tuli niin monena iltana meidän seuraksi pitämään sulkeisia. Piti työstää Indiä "omasta kuplastaan" pois ja siihen pitää kiinnittää jatkossakin huomiota, että mielentila pysyykin oikeana.

Paikalla makaaminen: 10p
Seuraaminen: 9,5. Kevyttä painamista, siitä sakotettiin. Mutta ihan meidän kriteerien mukainen, se on ollut tiedossakin, että on turhan pk-seuruu tokoon. Ehkä tuota voisi hiukan vielä työstää, mutta ei se läheskään aina seuraamisessa paina. Mitä innokkaampi, niin sitä enemmän painaa.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5. Sama juttu kuin seuraamisessa.
Luoksetulo: 10
Noutoesineen pitäminen: 10
Kauko-ohjaus: 10. Tässä on ollut eniten ongelmia mielentilan kanssa, joten siihen nähden hyvä suoritus. Ei kuitenkaan meidän kriteerien mukainen, pitäisi olla nopeammat asennonvaihdot kauttaaltaan. Mutta tää lähtee nyt tarkempaan syyniin, jossa noista kriteereistä muistutellaan. Korvien asento oli kuitenkin hyvä, ei ahdistanut yhtään.
Estehyppy: 10
Kokonaisvaikutus: 10
Yht. 197,5p, KP, sijoitus 1/7. Huippupisteet ja oli kyllä ihan huippusuoritus, koira teki ihan parhaansa ja mikä tärkeintä, hyvä fiilis säilyi koko suorituksen ajan. Myös liikkeiden väliset siirtymät oli ihan priimaa. Tuomarina oli Mari Väänänen. Tosi paljon on tullut uusia tuomareita sääntömuutoksen jälkeen, ja vanhoja jäänyt pois. Ihan aiheesta sakotettiin, mutta hyvästä suorituksesta myös sai pisteitä. Selvästi innokkaasta, iloisesta tekemisestä sai plussaa.

Muita juttuja ei jaksa nyt sepustaa. Tässä oli tärkein. Hyvä siitä vielä tulee :)


lauantai 20. toukokuuta 2017

Indin luustokuvat

Käytiin torstaina Ventelällä kuvissa ja polvitarkissa. Kuvattiin koko selkä, olat, lonkat ja kyynäret. Polvet oli hyvät eli 0/0. Olkapäissä ei edelleenkään huomautettavaa kuten ei välikuvissakaan ollut.

Tänään saatiin kennelliitosta lausunnot, selkä LTV0 VA0 SP0, kyynäret 0/0 ja lonkat A/A. Noin hyvää lausuntoa ei lonkista arvion perusteella odotettu aavistuksen matalien lonkkamaljojen vuoksi. Tiedä sitten olivatko nämä rajatapaukset, mutta tähän ne nyt oli liitossa kallistuneet. Ei valiteta, näillä kelpaa harrastaa eikä sitä tiedä, vaikka joskus jalostukseenkin käytettäisiin. Terve koira joka tapauksessa, se on pääasia.









lauantai 13. toukokuuta 2017

Treenin täyteistä kevättä

Kiirettä on pitänyt treenirintamalla. Päälle vielä aktivoituneet seurojen talkoilut, niin ei tässä ihan hirveästi omaa aikaa jää. Vappukisojen jälkeen kisa-into nosti muidenkin lajien suhteen päätään ja tuli vain tunne, että pakko alkaa saada jotain konkreettista aikaiseksi. Ollaan treenattu ihan tosissaan. Olen kahlannut läpi näyttelykalenterin ja tokokisoja, joihin voisi harkita osallistumista. Näyttelyyn mennään varmaan syyskuussa ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen kerran. Kesällä olisi ollut useampiakin näyttelyitä, mutta en uskalla viedä Indiä sellaiselle tuomarille, joka ei ole rotua ennen Suomessa arvostellut... aiemmin arvostelleista näkee edes vähän tuomarointilinjaa.

Tokossa ollaan jäljessä suunnitelmista. Siis siinä mielessä, että olin kovasti sitä mieltä, että Indi ei kisaa ennen kuin voittajan liikkeet ovat valmiita. Tässä on kuitenkin treenien myötä tullut todettua, että siihen on vielä valovuosi matkaa, joten kisaamaan lähdetään heti kun alokasluokan liikkeet siltä tuntuu. Kaikki muut alo- liikkeet vaikuttaa nyt suhteellisen hyvältä, mutta kaukokäskyjen vuoksi en ihan vielä ilmoita sitä kokeeseen. Indillä on ollut se ongelma, että ei ekalla käskyllä nouse istumaan. Tällä viikolla tuosta asiasta neuvoteltiin ja lopulta tein niin, että kävin ihan nätisti nostamassa koiran istumaan kun se ei noussut käskystä. Siinä tuli kyllä huomattua nartun ja uroksen ero, koska samassa treenissä pölöili sen jälkeen muutakin. Tuo treeni ja asian vaatiminen muutti kuitenkin jotain, koska olen voinut lisätä matkaa askel kerrallaan ja virhettä ei ole tapahtunut kertaakaan tuon treenin jälkeen. Olen voinut kävellä jo 15 askeleen päähän ja se on noussut istumaan erinomaisesti. Nyt siis vaikuttaa hyvältä sen suhteen, että asia on tulossa kuntoon. Alossa se matkahan on ihan järjettömän lyhyt, vain noin 2 metriä, mutta haluan sen osaavan tuon liikkeen paljon vaikeampana treenattuna kuin mitä ensimmäisessä kisassa on. Kisoissa se maahan juurtuminen tapahtuu niin paljon helpommin kuin kotitreeneissä, joten ihan turhaan ottaa ylimääräistä riskiä menettää 20 pistettä. Kaukokäskyjen muita vaihtoja treenataan edelleen ihan läheltä, niiden tekniikka ei ole vielä sillä pohjalla, että voisi etäisyyttä kasvattaa. Onneksi avossakin on vielä maahan-istu vaihdot, joten onhan tässä aikaa saada tuo tekniikka selkärankaan.

Kovasti ollaan treenattu myös ruutua ja merkin kiertoa. Niissäkin oli tuollainen epävarmempi kausi kun tuntui, että koira ei ymmärrä yhtään mitä ollaan tekemässä. Sitä ennen oli näyttänyt ihan hyvältä (nekin). Yksi treenikaveri sanoi osuvasti, että usein alkuun näyttää siltä kuin koira osaisi, sitten tulee taantuma ja epävarmuuksia, mutta kun niistä pääsee yli, niin asia lähtee sujumaan. Nyt muutamat treenit on sujuneet ruudun ja merkin osalta tosi hyvin taas. Nuorten tokoringin treeneissä huomasin, että liikkuriin reagointia ei juurikaan enää esiintynyt, mutta malttia liikkeiden loppuihin tarvitaan vielä lisää. Esimerkiksi hypyn suorittamiseen pyysin liikkuria huutelelemaan "käsky" useamman kerran putkeen, niin toisella liikkurin käsky-sanalla koira siirtyi itse edestä perusasentoon. Sitä odottamistakin ollaan nyt siis treenattu. Uusi käsky tai palkka tulee kyllä, kunhan malttaa odottaa ja kuunnella.

Tunnari on edistynyt ihan huimasti. Meillä oli aika pitkä tauko sen treenaamisessa, mutta tauon aikana ei ollut taantunut ja nyt kun aina välillä ennen ruokaa pyydän sitä tekemään tunnarin, niin on mennyt tosi hyvin. Ostin tasamaanoutoihin uuden 400g kapulan, jota voin käyttää tokokisoissa, ja sillä on lähtenyt tasamaanoudotkin sujumaan tosi hyvin. Eli perus noutoa ollaan saatu vihdoin eteenpäin. Miian ohjeet ovat toimineet tosi hyvin kapulaan tarttumiseen, siitä on tullut paljon parempi ja vauhtiin olen ollut tyytyväinen. Eilen oli vähän löysän oloiset noudot, mutta uskon koiran olleen vain väsynyt, ei ole sen tapaista. Meillä on aika pitkä treeniputki alla ilman vapaapäiviä, huomenna saa ansaitusti levätä ja keskitytään vaan ulkoilemaan ja koiran elämään. Kaukokäskyjen edistyminen näyttää sitten sen, milloin ilmoitan sen kisoihin. Nyt alustavasti katsoin jo heinä-elokuulta muutaman sopivan kisan, joihin voisi yrittää päästä kunhan ilmoittautuminen aukeaa.

Paimennuksessa ja agilityssä ei ole mitään uutta, samalla linjalla jatketaan kuin aiemminkin. Hakutreeneihin aloin lisätä pikkuhiljaa uusia asioita, nimittäin laatikkopistojen opettelun. Tänään oli neljä ukkoa valmiina, kaksi niistä laatikkopistolla ja kaksi suoralla. Meni ihan hiton hyvin, erinomaista työskentelyä ja huiput pistot, en olisi parempia treenejä voinut toivoa. Ilmaisutkin olivat tosi hyvät kaikilla ukoilla. Kiva saada onnistumisia, näitä on tullut monta treeniä putkeen. En pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena, etteikö ensi vuonna jo päästäisi kisaamaan haussa. Tottis on nyt kesän ajan vähän vähemmällä kun keskitymme tokoon, mutta ensi talven aikana ehditään opettelemaan tottiskaaviot ja muu, mitä sillä saralla on vielä kesken.

Hitin kanssa ollaan myös aloitettu treenaaminen taas saikun jäljiltä. Ollaan tehty vähän tottista ja esineruutua, sekä aloitettu jälkien tekeminen. Ruokaa on vielä jäljellä paljon, mutta aika pian alan sitä vähentää. Vasta sen jälkeen alan lisätä jäljelle pituutta. Indikin on päässyt hieman kokeilemaan jäljestystä, mutta muiden treenien vuoksi ei kovinkaan usein viitsi sille tehdä. Nyt jo on välillä haasteita saada koiran vapaapäivät mahtumaan kalenteriin, kun treenattavaa on niin paljon. Viimeistään sitten helpottaa, kun voidaan lopettaa tokon harrastaminen :D


maanantai 1. toukokuuta 2017

PPR1 PAIM1 Indi

Vappukisa koitti. Ajattelin etukäteen, että olen tyytyväinen jos saadaan rata ajettua loppuun, Indillähän on vasta ihan muutamia ulkotreenejä ja hakukaaritreenejä alla. Pisteitä tulikin siihen nähden aika kivasti.

Hakukaarelle lähetin vasemmalle, koska se on ollut Indin vahvempi puoli. Lähti hyvin, mutta jätti kaaren loppupään kesken ja juurtui maahan omin luvin, ei meinannut millään lähteä liikkeelle kun huutelin jatkamaan kaarta loppuun asti. Kun lopulta lähti, niin meni ihan hyvin lauman taakse. Tässä oli vähän tuuriakin matkassa, kun lampaat pysyivät paikallaan, vaikka niillä oli veto oikealle. Ei totellut kovin hyvin vasemman käskyä ja siksi ohjaajalle kuljetuksessa oli pois linjalta. Tolpan kierto meni hyvin. Pisteitä hakukaaresta 12, nosto 5, kuljetus ohjaajalle 12 eli hakupisteet yhteensä 29. Poispäinajo oli yhtä taistelua, lauma hieman hajosi joten oli pakko lähettää koiraa flänkille vedon puolelle ja koko poispäinajo meni sitten ihan kiemurteluksi kun Indin flänkeissä on hieman vauhtia... Saatiin lampaat kuitenkin portin läpi ja siitä vaihdoin peruskuljetukselle, häkityksessä ja häkistä pois otossa ei myöskään ollut ongelmia. Näistä tuli pisteitä seuraavasti: poispäinajo 1, kuljetus 20, häkitys 10, häkistä ulosajo 10. Yhteensä 70p eli PPR1 ja PAIM1.

Vaikeuksista huolimatta rata saatiin ajettua loppuun, eli tavoite toteutui. Bonarina tuli vielä tuloksetkin. Tästä nyt on ihan hyvä jatkaa kautta, hirveästi lisää perusduunia, kuuntelutreeniä ja pillikäskyt käyttöön. Nuorihan se vielä on, täytti viime viikolla 2v :) Nyt kehtaa alkaa katselemaan sitä pakko-H näyttelyäkin kun pääsee käyttöluokkaan.

Agilityssä alkaa ensi viikolla ulkotreenit. Talvikausi päätettiin epävirallisilla seuranmestaruuksilla ja menin Indin kanssa supermölliluokkaan, jossa oli vain putkia ja hyppyjä, kun osa esteistä on vielä kesken. Ihanneaika oli 40 sekuntia ja Indi paineli radan 10,46 sekunnissa. Voitettiin. Siitä tulee kyllä nopea. Edistystä on tapahtunut, koska ollaan saatu jo muutamissa treeneissä rata loppuun, pätkissä.



Tokorintamalle ei kuulu juuri mitään uutta. Kovasti treenaillaan, syksyllä olis tarkoitus mennä kisoihin. Hakutreenit on menneet vaihtelevalla menestyksellä, yksi treeni oli tuossa välissä kun haukku ei oikein tahtonut irrota, mutta nyt on taas ollut pari treeniä tosi hyvä, joten en huolestu siitä. Varasin luustokuvausajankin, seuraavat vapaat ajat olivat vasta 18.5, silloin mennään jännän äärelle. Ei auta kuin odottaa, kelle tahansa kun en enää viitti kuviin yhtäkään koiraani viedä. Olisin tietty varannut ajan paljon aikaisemmin, jos olisin osannut arvata noin pitkän jonon.

Hitin tassukin on parantunut, en ole vielä aloittanut sen kanssa treenaamista, mutta lenkkeillä on saanut mennä normaalisti. Hitillä kävi tuossa pari viikkoa sitten toinen naisvieras ja joo, astui se kyllä, mutta onnistunutta astumista ei saatu aikaiseksi. Muutaman tunnin jaksoi kiinnostua naisvieraastaan ja sen jälkeen kyllästyi. Narttu lähti lopulta toiselle urokselle. Parhaimmilla yrityksillä oli kyllä lähellä jäädä kiinni, joten mahdollinen pentue pitää polveutumistestata. Ilman nalkkia kuitenkin aika epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta. Mutta koska Hittiä on jo kahdelle eri nartulle yritetty käyttää, eikä se kiinnostu naisista samalla tavalla kuin hyvin viriili uros, niin todennäköisesti Hittiä ei enää yritetä käyttää jalostukseen. Tulee vain turhia pettymyksiä kaikille osapuolille jos se ei astu. Ja jos ei luomuna onnistu, niin missään nimessä en pidä keinosiemennystä vaihtoehtona. Ne koirat eivät ole jalostusyksilöitä joiden kohdalla tuollaiseen on turvauduttava, uskon ainakin itse siihen, että siihen on jokin syy jos koira ei luontaisesti lisäänny. Hit saa jatkaa harrastus- ja kotikoirana :)