Agilityn Piirinmestaruudet

Käytiin eilen edustamassa omaa seuraamme agin piirinmestiksissä. Maksijoukkuetta ei olisi muuten saatu täyteen, ilmoitin Hitin kyllä kahdelle yksilöradallekin ulkopuolisena, asumme siis piirin ulkopuolella. Ajankohta ei ehkä ollut kaikkein otollisin, meillä oli heinäkuu aksalomaa. Ja tiedossa siis oli, että oltaisiin oltu kovemmassa iskussa ennen lomaa :) Ongelmia on edelleen ollut vaikeissa keppikulmissa ja viime treeneissä oli ensimmäistä kertaa puomi sitten lomaa edeltävien treenien - ja alastulo ei ottanut sujuakseen noissa treeneissä niin tiesin, että niissäkin voi olla sanomista.

Hitistä kyllä huomaa, että se on mun ihan ensimmäinen aksakoira, ja että alkeiden perusteellinen opettaminen on jäänyt silloin kun sen kanssa aloin aksaa ensimmäisessä seurassa treenata. Ei noita kontakteja ja keppejä ikinä tule enää satavarmaksi saamaan, vaikka mitä tekisi. Indin kanssa ollaan nyt edetty alkeiskurssilta jatkamaan, ja sen kanssa on kyllä opetus ollut ohjaajien osalta niin perusteellista, että ei voi kuin kiitosta antaa.

8kk kisatauon jälkeen kisaaminen jännitti hirveästi, mutta toisaalta oli ilo huomata paljon positiivistakin kehitystä. Kontaktit sujui kaikilla radoilla yhtä A:n alastuloa lukuunottamatta. Laitan videot näytille, katsokaa itse videoista. Tuloksilla ei juhlittu, mutta kisoista jäi tosi hyvä fiilis. Talveksi meillä vaihtuu ohjaaja, joka on myös todella pätevä, eli innolla odotan mitä oppeja sieltä tullaan saamaan. Radat alkoi agilityradalla: Tässä aikavirhe 14.5p ja kepeistä ja A:n alastulosta 15p. Vedätin liikaa ja koira jätti tokavikan välin pujottelematta. Muuten olin tähän rataan varsin tyytyväinen.

Toinen rata oli hyppäri. Kepit onnistui hyvin - jee, mutta kasihypylle koira valui väärälle puolelle estettä ja siitä HYL. Unohdin katsoa koiraa. Sen jälkeen loppurata kunnon räpellystä, luovutan aina ohjaamiseni kanssa hylyn jälkeen enkä keskity niin, että pysyisin koiran tahdissa.. Tähän pitää tehdä muutos.

Vikana oli joukkuerata. Toinen hyppy oli okseri, ja siihen moni koira hyppäsi todella rumasti, jotkut rysäyttivät koko esteen. Se oli hankala, koska koira piti kääntää okserista putkeen. Ite koin parhaimmaksi antaa koiralle tilaa hypätä, vaikka sen jälkeinen käännös valuikin, niin ainakaan koira ei hypännyt siivekettä päin. Siitä kepeille oli meille kaikkein vaikein keppikulma, enkä antanut koiralle lopulta tilaakaan tarpeeksi - aloitti pujottelun väärin, sen korjauksesta 5p ja 0,12s yliaika. Keppien jälkeinen linja pituudelle oli myös tosi huono, jäin varmistelemaan keppejä enkä uskaltanut liikkua, ettei olisi hypännyt taas liian aikaisin kepeistä ulos. Tuota ongelmaa ei ole treeneissä ollut enää, vain keppikulmia ollaan jouduttu tahkomaan. Mutta loppurata menikin sitten tosi hyvin. Joukkuekin sai tuloksen ja oltiin kokonaispisteissä 9.

Kiva päivä oli kaiken kaikkiaan ja hyvä fiilis jäi. Nyt vähän treenaillaan kontakteja ja keppejä, ja pitää vaan rohkeasti mennä taas kisaamaan. Eihän meillä Hitin kanssa ole sillä tavalla agilityyn enää tavoitteita, mutta vielä kun se on terve ja iän puolesta voi harrastaa, niin kyllä mun kannattaa hankkia kisakokemusta itseä ja Indiä ajatellen.

Indin kanssa käytiin myös viikolla paimentamassa. Viimeksi oltiin oltu 3 viikkoa sitten ja sitä ennen pidempi tauko. Edelliskerralla oli aika villi, ajattelin sen johtuvan tauosta ja silloin sitä vietiinkin vain liinassa. Kuitenkin sama juttu näissä treeneissä, ja nyt oli vaan kerrottava neidille säännöt selväksi. Ei kyllä millään olisi halunnut alkaa paimensauvaa väistämään. Ihan uskomaton, en olisi ikinä uskonut sen olevan niin kovakalloinen. Ei meinaan ollut millänsäkään kepistä, vaan puri siihen kiinni. Mutta kädenvääntö kannatti, seuraavalla kierroksella oli kuin eri koira, kuunteli käskyjä eikä sikaillut. Eikä siihen vaadittu kuin johdonmukaisuutta ja mustavalkoisuutta. Se on tosi jännä, miten eri tavalla koira toimii silloin kun se on vietissään. Indihän on kotona ja harrasteissa maailman helpoin, vaikkakin aika säheltäjä. Paimennukseen en todellakaan osaisi sitä yksin kouluttaa, olisin opettanut siitä purijan ja se ura olisi sitten ollut siinä. :D

EE MVA & FI MVA Hit

Olen ollut niin  kiireinen, että blogi on jäänyt tyystin päivittämättä!

Hitin  kanssa lähdimme 29.7 Viroon aikeena hakea hääjuomat, ja samalla reissulla Hit pääsi pyörähtämään kehässä Saarenmaalla 30.7. Oli mukava reissu kaiken häähömpötyksen keskellä ja niin kauniit maisemat! Indi ja Ted jäivät hoitoon kaverilleni, joten meillä oli ihan privaattireissu Hilsun kanssa.

Kehään oli tullut kilpakumppani Suomesta asti. Tuomarina oli Astrid Lundava. Arvostelu oli viroksi, mutta siinä kehuttiin samoja asioita kuin viime aikoina muissakin Hitin arvosteluissa. Hit vei siis voiton ja oli lopulta ROP SERTin kera. Tämän myötä Hitistä tuli Viron muotovalio, ja sitä kautta myös Suomen muotovalio, kun sillä on Suomesta yli 24kk ikäisenä saatu SERT ja käyttötuloksia.

Meidän koko lauma pääsi myös hääkuviimme 6.8, en ole vielä saanut kuvia muista kuin Hitistä, joka sai kunnian toimia sormuskuvassa :) Upea otos, etten sanoisi!

Muutoinkin meille kuuluu pelkkää hyvää, Indi kävi hyppytekniikkakoulutuksessa ja pikkuhiljaa treenit palailee uomiinsa kesätauon jälkeen. Agility on jo jatkunut sekä Indillä että Hitillä. Pidimme muutaman viikon täyslevon koiraharrastuksista muiden kiireiden vuoksi, ja ihan hyvää se loma koirillekin välillä tekee.

t. Nykyinen Rouva Saarelainen