Käytiin tänään Vantaalla hakukokeessa. Meidän toinen kerta voittajaluokassa, eikä se lopulta juuri paremmin mennyt kuin viime kerralla.
Ensin oli haku maastossa. Hit lähti huonolle pistolle, eli ei suoraan etukulmaa kohden joten vihelsin koiran pois. Teki saman uusiksi, ja sen jälkeen ei suostunut lähtemään pistolle ja käytti rullaakin suussa. Enhän mä kuitenkaan olisi voinut tuollaisia pistoja hyväksyä, koska etukulma olisi jäänyt tarkastamatta kunnolla. No vaihdoin sitten puolta, että sain koiran irtoamaan, ja sinne lähti ja sieltä nousikin ihan hyvällä ilmaisulla aika läheltä etukulmaa ukko. Tämän jälkeen taas haluttomuutta lähteä pistoille ja kaksi valeilmaisua, josta hylky. Ehti kerätä 60 pistettä. Oikea puoli jäi käytännössä kokonaan tarkastamatta, koska ei irronnut sinne ollenkaan. Ehkä se otti itseensä kun korjasin etukulman pistot, mutta ei mulla olisi ollut muutakaan vaihtoehtoa, ja kun en koiraa mitenkään kieltänyt menemästä vaan ainoastaan vihelsin pois. Olisi pitänyt itse vaan keskeyttää aikaisemmin, työskentelyhän olisi joka tapauksessa ollut puutteellinen, vaikka olisi löytänyt kaikki ukot. Harmittaa kyllä, että kun on tämmöinen herkkä koira ja olen mennyt (koulutus)virheitä tekemään, niin en saa niitä enää korjattua, vaikka treeneissä se toimii moitteetta. Mutta hyvähän se on jossitella, ettei olisi pitänyt kakkosen kokeen jälkeen mennä niin nopeasti uudestaan kisaamaan viime vuonna. Kalliita oppirahoja. Päätin silti mennä tottikseen ja esineruutuun treenimielessä, kun ei oltu aikoihin kisattu ja oli kiva nähdä mikä niiden taso kisatilanteessa nykyään on, jotta tiedän mitä tulevaisuuden varalle kannattaa suunnitella.
Esineruudussa työskenteli hyvin ja iloisesti, vasemmasta takakulmasta nousi sandaali ja aika keskeltä ruutua lompakko. Oikeassa etukulmassa olisi ollut vika esine, mutta aika ehti juuri loppua kun oltiin päästy sen kohdalle. Oli aika jännä esineruutu, puro vieressä ja hetkellisesti kävi mielessä, mahtaako koira pulahtaa uimaan. Ei onneksi. Esineruudusta siis 2 esinettä ja 22 pistettä.
Sitten tottikseen. Oli muuten ensimmäinen kolmosluokan tottis, johon olen koskaan mennyt. Me oltiin ekana suorittamassa. Seuraamisessa eka suora oli huono, oli väljä ja hieman reagoi laukauksiin, mutta liikkeen suoritus ei keskeytynyt missään vaiheessa. Täyskäännöksen jälkeen petrasi huomattavasti ja rytminmuutokset oli tosi hyvät, samoin pienempi sakara moitteeton ja henkilöryhmäkin ihan ok. Tästä arvosana hyvä. Liikkeestä istuminen meni ihan hyvin, siitä erinomainen. Liikkeestä maahanmenossa teki yllärin ja jäi seisomaan, luoksetulo oli omasta mielestä liian hidas, puutteellinen. Tämä oli jännä, koska Hit on treeneissä sekoillut noiden muiden jäävien kanssa, mutta ei ikinä maahanmenossa. Ehkä mä sanoin käskyn liian pehmeästi. Juoksusta seisominen meni ihan hyvin ja luoksetulokin oli parempi, siitä erinomainen. Tasamaanouto meni Hitin tason mukaan, tosin kapula vähän lipesi multa ja heitto jäi siten vähän lyhyeksi. Kuitenkin erinomainen. Hyppynoutoa ei tehnyt, kiersi molempiin suuntiin, puutteellinen. A-estenouto meni taas meidän tason mukaan ja siitä erinomainen. Eteenmeno oli ihan sairaan hieno! Seuraamisessa kyllä hiukan edisti, mutta muuten lähti reippaasti ja suoraan, ja maahanmeno lennokkaasti vauhdista, erinomainen. :) Paikallaolo myös erinomainen. Siitä olin tyytyväinen, että kaikki perusasentoihin siirtymät oli hyviä. Hyppyeste oli kallis virhe. Yhteensä tottiksesta 78p, ja olin kyllä koiran työskentelyyn tyytyväinen. Itsekin suoriuduin niin, etten saanut ohjaamisesta turhia huomautuksia.
Nyt sitten piti miettiä hiukan tulevaisuuden suunnitelmia Hitin suhteen. En koe, että mun kannattaa enää hakukokeeseen mennä, koska mun jännitys laukaisee sen, että henkilöhaku ei toimi. Kuitenkin tottis ja esineet sujui hyvällä fiiliksellä ja ihan kivasti. Joten me aletaan sitten treenata jälkeä päälajina. Uskon, että siinä tuo mun oma jännitys ei vaikuta noin voimakkaasti tähän koiraan, se on niin erilainen laji ja Hittihän on tosi luontainen jäljestäjä. Ihan kiva tutustua tavallaan ihan uuteen lajiin, keppejä/esineiden ilmaisujahan ei olla ikinä tehty edes. Kyllä muo kiinnostaa sekä metsä- että erikoisjälki. Nyt kun tuo tottiskaan ei tunnu ihan toivottomalta, ja esineruutua saisi varmaan treenillä vielä paremmaksi, niin ei sitä tiedä mihin me vielä ylletään. Josko sitä ensi vuonna menisi kokeilemaan metsäjälkikisoja? Jää nähtäväksi, pitää katsoa treenien mukaan miten lähtee sujumaan. Esineilmaisut opetan kyllä FH- koesääntöjen mukaisiksi, jotta sinnekin pääsee kisaamaan jos siltä tuntuu. Tulee aktivoiduttua sitten Indinkin kanssa näihin jälkihommiin, kun menee aika samalla vaivalla ja kun ei ole jatkossa hakuun kuin yksi treenattava.
Tässä mun aviomiehen kanssa sovittiin, että hän tekee huomenna Hitin palauttavat hakutreenit. Jos oikein innostuu, niin voisihan sitä vielä kokeilla, että Hit tekisi kisoissa maasto-osuuden hänen kanssaan. Hit on muutenkin ihan isin poika. Ei hänellä ehkä ole siihen samanlaista auktoriteettia kuin minulla, mutta se voi tässä tapauksessa olla hyvä asia. Suhde koiraan on hyvä ja Hit rakastaa iskää. :) Sitä pitää sitten miettiä, että miten tottikset sujuisi vai pitäiskö vaihtaa siihenkin haussa ohjaajaa, koska jos minä ohjaan Hittiä ja mies on katsomossa, niin Hit kyllä kuikuilee perään. Ehkä se tekisi niin toisinkin päin tosin, jos mies ohjaisi tottiksen niin kuikuilisi mun perään jos olisin katsomassa? Tai sitten se menisi hänen kanssaan paljon paremmin. Mutta ei tässä näitä kokeilemalla ainakaan mitään häviä. Mies on kuitenkin ollut maalimiehenä hakutreeneissä tosi useasti, nyt hän vain saa maastossa treenattavaksi oman koiran ja mä jatkan Indillä :) Pitää toki opettaa ja neuvoa, miten koiraa ohjataan. Katsotaan saako tämä idea tuulta alleen :)
lauantai 26. marraskuuta 2016
maanantai 21. marraskuuta 2016
Kuulumisia
Jospa sitä kertoilisi taas kuulumisia :)
Hitin treenit aloitettiin kuukauden levon jälkeen maltillisesti ja päästiin normaalitreenien pariin. Osteopaatilla käydessä ei ole löytynyt mitään isompaa, mutta korjattavaa oli kylläkin. Oltiin siis jo päästy agilityssäkin treenaamaan, alkuun ei tehty hyppyjä ollenkaan ja myöhemmin tehtiin radan pätkiä medirimoilla. En huomannut tästä aiheutuvan mitään oirehdintaa. Kuitenkin kevyen tottistreenin jälkeen Hit alkoi ontua juostuaan Indin kanssa ja oli illallakin vielä ep, tämä siis aksaa seuraavana päivänä. Mä tein jo aiemmin päätöksen, että jos nämä ranneoirehdinnat palaavat, niin Hit lopettaa agilityn. Tiedän, ettei tämä oireiden palaaminen johtunut mistään perusasioista kuten lämmittelystä ja loppuverkoista. Tai ruokinnasta. Niihin on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Agility on niin rankka laji, että se rasitus on tuolle ranteelle liikaa. En kestä sitä ajatusta, että mun koiralla on huono olla treenien jälkeen. Enkä sitäkään, että ei päästä harrastamaan päälajejamme sivulajin takia. Mieluummin lopetan agilityn nyt ajoissa, kuin liian myöhään. Ainahan tämän lajin harrastaminen tällä koiralla on vaatinut keskivertoa enemmän kehon huoltoa. Nyt kun koiralla alkaa jo olla vähän ikääkin, Hit täyttää pian 7 vuotta, niin palautuminenkin hidastuu/on hidastunut siitä mitä nuorella koiralla. Tämä lopettamispäätös on siis monen osatekijän summa ja koiran parasta ajatellen tehty. Tietysti se harmittaakin, koska Hitin kanssa on ollut tosi hienoa harrastaa. Sen kanssa on tehty tyypilliset ensimmäisen agilitykoiran virheet, mutta Hit on niin herkkä ja kiltti ohjaamiselle, että se on pakottanut mut oppimaan. Hieno opettaja, olen siitä kiitollinen. Olisin halunnut vielä Hitin kanssa kisaradoille, mutta se jää nyt nuorisolle. Virallisia startteja meille ehti kertyä ykkösissä 11, kakkosissa vain 6, ja kolmosissa 14. Meidän aksailu ei koskaan ollut kovin kisapainotteista. Se oli vain molempien iloksi tehtyä puuhastelua, eikä koskaan tulosten osalta vakavissaan. Onneksi nyt kun ei aksata, on Hitin ranne pysynyt täysin oireetta pk-touhuilut ja lenkkeilyt, joten muuta touhuilua voidaan jatkaa hyvillä mielin.
Nyt Hit keskittyy siis vielä hakuun, yritetään sitä kolmosluokan koularia vielä metsästää, ja ensi kesänä aletaan tehdä erikoisjälkeä. En ole Hitin kanssa paljon jäljestänyt, mutta sen mitä olen niin tuo laji vaikuttaa tosi sopivalta sille. Se on toisaalta onnikin, että ollaan treenattu sitä niin vähän, sen kanssa ei ole tehty vielä virheitä. Mutta ahne kun on, niin tarkka jäljestys on tullut siltä tosi luonnostaan. Hakuunhan se ei ole koskaan ollut niin luontainen kuin jälkeen. Uskoisin, että meillä on vielä hyviä kokemuksia edessä näiden vähän kevyempien lajien parissa :)
Seuraavan kerran Hitin osteopaatilla pääsee Indikin käsittelyyn, ihan mielenkiintoista nähdä mitä siitä sanotaan, vaikka hieronnassa olikin priimaa. Indillä oli toiset juoksut vähän aikaa sitten ja joutui sen takia pitämään kolmen viikon aksatauon, mutta muita lajeja treenattiin normaalisti.
Hit on siis päässyt viime viikkoina tekemään muutamat hakutreenit. Ensimmäinen saikun jälkeinen treeni oli tosi vaihtelevassa mäkisessä maastossa, ehkä noin 100m rata. Oli kolme ukkoa ilmaisuilla plus loppuun jänis suorapalkalla. Toinen treeni olikin sitten kisamainen 250 metrin rata, josta myös kolme ukkoa ja ilmaisut ja vikana jänis. Mun mielestä melko haastava maasto; oli rinnettä, tiheää kuusikkoa, kallioita. Joitain pistoja jouduin lähettämään uudestaan ja työskentelystä varmasti olisi lähtenyt pisteitä mutta oli siellä tosi tyylikästäkin menoa. Etenkin tiheä kuusikko, jonka ajattelin olevan vaikea, mutta niin vaan poika löysi ekalla lähetyksellä ja oli siis edennyt hyvän laatikon. Siitä olen erityisen iloinen, että ilmaisut ovat nyt toimineet tosi hienosti. Ei sitä ole häirinnyt, vaikka jouduin kuusikossa jopa pysäyttämään koiran, kun se kuljetti mut ihan mahdottomista kohdista. Matka jatkui heti kun liina löystyi :) Esineruutu ja tottis ovat sujuneet vaihtelevasti. Saikun jälkeen oli alkukankeutta molemmissa, mutta nyt parit viimeistä treeniä on olleet oikein hyvät. Tottista nyt ollaan saikun jälkeen tehty 2 kertaa viikossa, seuraamisessa ja jäävissä on ollut siis ongelmia, mutta onneksi muut asiat on sujuneet hyvin. A- tuntuisi olevan varmalla tolalla ja metrinenkin on mennyt hyvin, heti ensi yrittämällä oikein. Tosin ei ole ollut aivan 100cm tapissa. Viimeksi oli ehkä 98cm ja siihen jäi vielä ilmavaraakin. Toistoja en ole ottanut ja esteitä otetaan jatkossa vain harvoin. Eteenmeno on myös ollut ok. En aluksi onnistunut saamaan koepaikkaa, vaikka aloin heti soittoajan puitteissa soittamaan. Vain varasijoille pääsi, mutta onneksi sieltä sitten vapautui paikka meille. Katsotaan kuin meidän käy, ja mitkä sen jälkeen on suunnitelmat ensi vuoden osalta.
Indin agilityt on sujuneet hyvin. Otettiin kepeistä kaikki väliohjurit pois eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Esteidenlukutaito vaatii vielä paljon kehittymistä. Löytyi myös tämän koiran akilleen kantapää ja se on keinu. Sen eteen joudutaan varmaan tekemään duunia eniten. Keinun liike jännittää, mutta nää nyt on tämmöisiä mitkä tulevat kokemuksen myötä. Indi on tosi erilainen ohjata kuin Hit. Siinä ei ole ohjaustehostinta ollenkaan, toivottavasti tulee jälkitoimituksena :D
Indin hakutreenit ovat menneet tosi hienosti. Viimeisimmässä ilmaisutreenissä oli ihan moitteettomat haukkumiset kaikilla ukoilla. Nyt kun olen saanut sille jo noutoakin sujumaan, niin uskaltauduin koittamaan uudestaan myös esineruutua. Viimeksi yrittäessäni totesin, ettei voida tehdä sitä ennen kuin noudot sujuu paremmin, mutta nyt se ei enää lyönyt hommaa läskiksi vaan toi esineen nätisti. Aiemmin se sai pihaleikeissä tuoda palloa ja tiputtaa kun itse halusi, joten esineiden tuomiseen auttoi, kun vaadin tuomaan pallon käteen asti ja pitämään kunnes pyydän irrottamaan. Toki sitä erilaisten esineiden luovutusta pitää vielä treenata, pyrkii puremaan näitä pehmeitä käyttöesineitä vaikka kapulalla ei ole ongelmia, mutta nyt tuota esineruutua voi jo tehdä toisin kuin aiemmin. Etsinnässä sillä ei ole mitään ongelmaa. Onneksi se kestää hyvin pureskelun kieltämisen joten tuo on pikkujuttu saada korjattua. Pureskelua esiintyy vain luovutusasennossa.
Indin tottikset ovat menneet nyt tosi hyvin. Edelleen treenit on varsin seuruupainotteisia, ja nyt palkka on kokonaan häivytetty. Se kykenee seuraamaan henkilöryhmissä ym häiriytymättä. Epätarkkuuksia toki vielä on, mutta vire on tosi hyvä ja koira iloinen. Noudoissa päädyin vaihtamaan hieman taktiikkaa ja sen jälkeen homma lähti luistamaan tosi hyvin. Koska sille tehtiin kahden esineen noutoon pohjat, hyödyin kuitenkin siitä, koska nyt koira juoksee täysillä kapulan kanssa palkan luokse, jonka heitän taakseni. Se saattaa kopata palkan suuhun kapulan jatkoksi tai sitten se vie kapulan palkan luokse ja vaihtaa ne, se saa tehdä niin. Käytämme siis nyt 650g kapulaa. Se on kuitenkin oppinut, että kapulan kanssa juostaan täysillä perille asti ja tällä hetkellä ohitseni, vaikka seison paikallaan. Luovutuksia ollaan tehty erikseen ja ne toimivat myös. Kapulan heittäminen on vielä vaikeaa, ollaan treenattu niitä ilman, että tehdään noutoa ollenkaan. Eli kontaktitreeniä. Se vaatii aika paljon työtä, koira kyllä koittaa tarjota vaikka minkälaista kenotusta heti kun käsi liikahtaa. Mutta tässä kohden pitää vain vaatia, en halua siitä samanlaista kuin Hitin noudosta (tiivis kontakti - kapulaan) :) Luoksetulot ja eteenmenot menee myös täydellä vauhdilla, luoksetulon teen aina eteen ja kovassa vauhdissa eteentulon tekniikka ei ole vielä kunnossa, sitä nyt ollaan alettu työstämään. Hyppy sujuu hyvin, ja A-estettä ollaan tehty tottisten jälkeen matalalla aksaesteellä. Tosin siinä opetellaan pysäytyskontaktien tekniikkaa, mutta siitä saadaan kuitenkin pohjat estenoutoon. Keväällä ehkä osaa sen kovassa vauhdissa, niin sitten voi hiljalleen alkaa treenata pk-A-estettä.
Alkaa tuntua siltä, että päästään varmaan sittenkin kisaamaan hakua tokon ALO1 jälkeen, kun nuo treenit kuulostaa niin tottispainotteisilta ja sitähän ne onkin :’D Häiriökoiria on myös pyörähtänyt samaan aikaan hallissa eikä Indi niistä juurikaan välitä. Ei sitä kiinnosta, kuin mun kanssa touhuaminen, mutta saattaa kuitenkin salaa hieman paheksua muita koiria eli siinä mielessä ottaa häiriötä. Se johtuu varmaankin epävarmuudesta, treeniä siis vain. Treenikaveri heitti jo eilisissä tottistreeneissä, että tuohan on BH- valmis jo. Mun mielestä ei lähimainkaan, aika pienellä treenillä menisi varmasti läpi, mutta mä haluan sen olevan täysin valmis hakukokeisiin kun sinne mennään. Ja siihen meillä on matkaa.
Hitin treenit aloitettiin kuukauden levon jälkeen maltillisesti ja päästiin normaalitreenien pariin. Osteopaatilla käydessä ei ole löytynyt mitään isompaa, mutta korjattavaa oli kylläkin. Oltiin siis jo päästy agilityssäkin treenaamaan, alkuun ei tehty hyppyjä ollenkaan ja myöhemmin tehtiin radan pätkiä medirimoilla. En huomannut tästä aiheutuvan mitään oirehdintaa. Kuitenkin kevyen tottistreenin jälkeen Hit alkoi ontua juostuaan Indin kanssa ja oli illallakin vielä ep, tämä siis aksaa seuraavana päivänä. Mä tein jo aiemmin päätöksen, että jos nämä ranneoirehdinnat palaavat, niin Hit lopettaa agilityn. Tiedän, ettei tämä oireiden palaaminen johtunut mistään perusasioista kuten lämmittelystä ja loppuverkoista. Tai ruokinnasta. Niihin on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Agility on niin rankka laji, että se rasitus on tuolle ranteelle liikaa. En kestä sitä ajatusta, että mun koiralla on huono olla treenien jälkeen. Enkä sitäkään, että ei päästä harrastamaan päälajejamme sivulajin takia. Mieluummin lopetan agilityn nyt ajoissa, kuin liian myöhään. Ainahan tämän lajin harrastaminen tällä koiralla on vaatinut keskivertoa enemmän kehon huoltoa. Nyt kun koiralla alkaa jo olla vähän ikääkin, Hit täyttää pian 7 vuotta, niin palautuminenkin hidastuu/on hidastunut siitä mitä nuorella koiralla. Tämä lopettamispäätös on siis monen osatekijän summa ja koiran parasta ajatellen tehty. Tietysti se harmittaakin, koska Hitin kanssa on ollut tosi hienoa harrastaa. Sen kanssa on tehty tyypilliset ensimmäisen agilitykoiran virheet, mutta Hit on niin herkkä ja kiltti ohjaamiselle, että se on pakottanut mut oppimaan. Hieno opettaja, olen siitä kiitollinen. Olisin halunnut vielä Hitin kanssa kisaradoille, mutta se jää nyt nuorisolle. Virallisia startteja meille ehti kertyä ykkösissä 11, kakkosissa vain 6, ja kolmosissa 14. Meidän aksailu ei koskaan ollut kovin kisapainotteista. Se oli vain molempien iloksi tehtyä puuhastelua, eikä koskaan tulosten osalta vakavissaan. Onneksi nyt kun ei aksata, on Hitin ranne pysynyt täysin oireetta pk-touhuilut ja lenkkeilyt, joten muuta touhuilua voidaan jatkaa hyvillä mielin.
Nyt Hit keskittyy siis vielä hakuun, yritetään sitä kolmosluokan koularia vielä metsästää, ja ensi kesänä aletaan tehdä erikoisjälkeä. En ole Hitin kanssa paljon jäljestänyt, mutta sen mitä olen niin tuo laji vaikuttaa tosi sopivalta sille. Se on toisaalta onnikin, että ollaan treenattu sitä niin vähän, sen kanssa ei ole tehty vielä virheitä. Mutta ahne kun on, niin tarkka jäljestys on tullut siltä tosi luonnostaan. Hakuunhan se ei ole koskaan ollut niin luontainen kuin jälkeen. Uskoisin, että meillä on vielä hyviä kokemuksia edessä näiden vähän kevyempien lajien parissa :)
Seuraavan kerran Hitin osteopaatilla pääsee Indikin käsittelyyn, ihan mielenkiintoista nähdä mitä siitä sanotaan, vaikka hieronnassa olikin priimaa. Indillä oli toiset juoksut vähän aikaa sitten ja joutui sen takia pitämään kolmen viikon aksatauon, mutta muita lajeja treenattiin normaalisti.
Hit on siis päässyt viime viikkoina tekemään muutamat hakutreenit. Ensimmäinen saikun jälkeinen treeni oli tosi vaihtelevassa mäkisessä maastossa, ehkä noin 100m rata. Oli kolme ukkoa ilmaisuilla plus loppuun jänis suorapalkalla. Toinen treeni olikin sitten kisamainen 250 metrin rata, josta myös kolme ukkoa ja ilmaisut ja vikana jänis. Mun mielestä melko haastava maasto; oli rinnettä, tiheää kuusikkoa, kallioita. Joitain pistoja jouduin lähettämään uudestaan ja työskentelystä varmasti olisi lähtenyt pisteitä mutta oli siellä tosi tyylikästäkin menoa. Etenkin tiheä kuusikko, jonka ajattelin olevan vaikea, mutta niin vaan poika löysi ekalla lähetyksellä ja oli siis edennyt hyvän laatikon. Siitä olen erityisen iloinen, että ilmaisut ovat nyt toimineet tosi hienosti. Ei sitä ole häirinnyt, vaikka jouduin kuusikossa jopa pysäyttämään koiran, kun se kuljetti mut ihan mahdottomista kohdista. Matka jatkui heti kun liina löystyi :) Esineruutu ja tottis ovat sujuneet vaihtelevasti. Saikun jälkeen oli alkukankeutta molemmissa, mutta nyt parit viimeistä treeniä on olleet oikein hyvät. Tottista nyt ollaan saikun jälkeen tehty 2 kertaa viikossa, seuraamisessa ja jäävissä on ollut siis ongelmia, mutta onneksi muut asiat on sujuneet hyvin. A- tuntuisi olevan varmalla tolalla ja metrinenkin on mennyt hyvin, heti ensi yrittämällä oikein. Tosin ei ole ollut aivan 100cm tapissa. Viimeksi oli ehkä 98cm ja siihen jäi vielä ilmavaraakin. Toistoja en ole ottanut ja esteitä otetaan jatkossa vain harvoin. Eteenmeno on myös ollut ok. En aluksi onnistunut saamaan koepaikkaa, vaikka aloin heti soittoajan puitteissa soittamaan. Vain varasijoille pääsi, mutta onneksi sieltä sitten vapautui paikka meille. Katsotaan kuin meidän käy, ja mitkä sen jälkeen on suunnitelmat ensi vuoden osalta.
Indin agilityt on sujuneet hyvin. Otettiin kepeistä kaikki väliohjurit pois eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Esteidenlukutaito vaatii vielä paljon kehittymistä. Löytyi myös tämän koiran akilleen kantapää ja se on keinu. Sen eteen joudutaan varmaan tekemään duunia eniten. Keinun liike jännittää, mutta nää nyt on tämmöisiä mitkä tulevat kokemuksen myötä. Indi on tosi erilainen ohjata kuin Hit. Siinä ei ole ohjaustehostinta ollenkaan, toivottavasti tulee jälkitoimituksena :D
Indin hakutreenit ovat menneet tosi hienosti. Viimeisimmässä ilmaisutreenissä oli ihan moitteettomat haukkumiset kaikilla ukoilla. Nyt kun olen saanut sille jo noutoakin sujumaan, niin uskaltauduin koittamaan uudestaan myös esineruutua. Viimeksi yrittäessäni totesin, ettei voida tehdä sitä ennen kuin noudot sujuu paremmin, mutta nyt se ei enää lyönyt hommaa läskiksi vaan toi esineen nätisti. Aiemmin se sai pihaleikeissä tuoda palloa ja tiputtaa kun itse halusi, joten esineiden tuomiseen auttoi, kun vaadin tuomaan pallon käteen asti ja pitämään kunnes pyydän irrottamaan. Toki sitä erilaisten esineiden luovutusta pitää vielä treenata, pyrkii puremaan näitä pehmeitä käyttöesineitä vaikka kapulalla ei ole ongelmia, mutta nyt tuota esineruutua voi jo tehdä toisin kuin aiemmin. Etsinnässä sillä ei ole mitään ongelmaa. Onneksi se kestää hyvin pureskelun kieltämisen joten tuo on pikkujuttu saada korjattua. Pureskelua esiintyy vain luovutusasennossa.
Indin tottikset ovat menneet nyt tosi hyvin. Edelleen treenit on varsin seuruupainotteisia, ja nyt palkka on kokonaan häivytetty. Se kykenee seuraamaan henkilöryhmissä ym häiriytymättä. Epätarkkuuksia toki vielä on, mutta vire on tosi hyvä ja koira iloinen. Noudoissa päädyin vaihtamaan hieman taktiikkaa ja sen jälkeen homma lähti luistamaan tosi hyvin. Koska sille tehtiin kahden esineen noutoon pohjat, hyödyin kuitenkin siitä, koska nyt koira juoksee täysillä kapulan kanssa palkan luokse, jonka heitän taakseni. Se saattaa kopata palkan suuhun kapulan jatkoksi tai sitten se vie kapulan palkan luokse ja vaihtaa ne, se saa tehdä niin. Käytämme siis nyt 650g kapulaa. Se on kuitenkin oppinut, että kapulan kanssa juostaan täysillä perille asti ja tällä hetkellä ohitseni, vaikka seison paikallaan. Luovutuksia ollaan tehty erikseen ja ne toimivat myös. Kapulan heittäminen on vielä vaikeaa, ollaan treenattu niitä ilman, että tehdään noutoa ollenkaan. Eli kontaktitreeniä. Se vaatii aika paljon työtä, koira kyllä koittaa tarjota vaikka minkälaista kenotusta heti kun käsi liikahtaa. Mutta tässä kohden pitää vain vaatia, en halua siitä samanlaista kuin Hitin noudosta (tiivis kontakti - kapulaan) :) Luoksetulot ja eteenmenot menee myös täydellä vauhdilla, luoksetulon teen aina eteen ja kovassa vauhdissa eteentulon tekniikka ei ole vielä kunnossa, sitä nyt ollaan alettu työstämään. Hyppy sujuu hyvin, ja A-estettä ollaan tehty tottisten jälkeen matalalla aksaesteellä. Tosin siinä opetellaan pysäytyskontaktien tekniikkaa, mutta siitä saadaan kuitenkin pohjat estenoutoon. Keväällä ehkä osaa sen kovassa vauhdissa, niin sitten voi hiljalleen alkaa treenata pk-A-estettä.
Alkaa tuntua siltä, että päästään varmaan sittenkin kisaamaan hakua tokon ALO1 jälkeen, kun nuo treenit kuulostaa niin tottispainotteisilta ja sitähän ne onkin :’D Häiriökoiria on myös pyörähtänyt samaan aikaan hallissa eikä Indi niistä juurikaan välitä. Ei sitä kiinnosta, kuin mun kanssa touhuaminen, mutta saattaa kuitenkin salaa hieman paheksua muita koiria eli siinä mielessä ottaa häiriötä. Se johtuu varmaankin epävarmuudesta, treeniä siis vain. Treenikaveri heitti jo eilisissä tottistreeneissä, että tuohan on BH- valmis jo. Mun mielestä ei lähimainkaan, aika pienellä treenillä menisi varmasti läpi, mutta mä haluan sen olevan täysin valmis hakukokeisiin kun sinne mennään. Ja siihen meillä on matkaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)